Riika ei meinannut suhtautua suosiollisesti ensimmäisen Suomi-vieraamme visiittiin. Sade rummutti tiistaiaamuna naapuritalon kattoa niin, ettei meillä sisällä meinannut omia ajatuksiaan kuulla. Sääennuste oli onneksi täsmällinen ja päivä poutaantui luvatusti iltapäiväksi. Serkun vierailupäivä oli yllättäen myös puoliksi vapaa koulusta ja päästiin koko joukolla tutustuttamaan vierasta kaupunkiin. Kahvilakierros ja vanha kaupunki kuuluivat luonnollisesti ohjelmaan, mutta isännänkin vapauduttua töistään käytiin vielä ulkona syömässä. Minun valitsemani Turku burger ei ollutkaan kovin suomalainen valinta vaan kasvisvaihtoehto Turkista. Herkkua oli!
Koska alkuviikko vieraan kanssa kului kuin olisimme olleet kovinkin latvialaisia, päätimme torstaina koko porukka virallistaa suhteemme tähän maahan ja hakea oleskelulupaa. Lippuja ja lappuja oli kerätty eri osoitteista, kuvissa käyty ja nyt oli todistamisen paikka. Haastattelu virastossa olikin lopulta helppo nakki, mutta ah lippua ja lappua. Koko ilta saatiin kulumaan toimiston täytteenä. Ensi kuussa ovat sitten valmiina oleskelijoiden omat ID-kortit ja nekin täytyy sitten mennä ynnä ja yhtenä paikan päälle lunastamaan. Iltapimeällä hiippailtiin kohti kotia, mutta onneksi ei tultukaan omalla bussilla. Jäätiin pois Kalcierna kvartals -kortteleiden pysäkillä ja tupsahdettiin intialaistunnelmiin. Kortteleissa järjestetään kaikenlaisia tapahtumia kirpputoreista ulkoilmaelokuviin. Intialainen musiikki ei korvaani miellytä, mutta ruoka: sitä sai taas halvalla hyvää. Tunnelma korttelissa oli kaikessa hämäryydessään hieno. Tänne tullaan uudestaankin.
Perjantaina karattiin jo iltapäivästä tien päälle kohti Tallinnan satamaa. Illalla oltiin jo Mummulassa ja täydessä touhussa järjestelemässä seuraavan päivän rippijuhlia. Omassa kodissa meillä on vuokralainen, mutta rippilahjaksi juhlakalulle Mummu oli luvannut järjestää juhlat heidän puolellaan taloa. Ja siellähän juhlittiin! Rippilapsi ei ollut päässyt harjoituksiin lainkaan, mutta täydestä meni ja vähän enemmänkin. Alttarillekin poikaa siunaamaan ilmestyi neljä kummia ja yksi tärkeä aikuinen.
Kirkollisten juhlallisuuksien jälkeen Mummulassa odottivat pitopalvelun salaatti- ja kakkupöydät. Vieraita tuli ja meni iltakuteen saakka. Juhlat oli ollut tarkoitus järjestää minimikaavalla, mutta laskettiin jälkikäteen, että onnittelijoita kävi kaikkiaan reilut 40 henkeä eli vähän maksimman puolelle mentiin kuitenkin. Kivaa kuitenkin oli ja vieraat tuntuivat viihtyvän poikkeusolosuhteissakin. Minusta ainakin oli ihana nähdä kaikki omat, tutut ihmiset!
Juhlien ajan viihtyivät kaikki lapsetkin paikalla, mutta puf, oven sulkeuduttua viimeisen vieraan jälkeen katosi koko joukko saman tien omille teilleen. Eipä haitannut, sillä kivahan se on, kun lapsilla on kavereita, joita kaivata ja iloisesti taas tavata. Tällainen expat-vuosi on nimittäin ainakin meillä pieni aikalisä lapsuusvuosiin. Kotona kaikilla on jo omat menonsa harrastuksiin ja kavereiden luo, mutta täällä Latviassa ollaan iltaisin ja viikonloppuisinkin paljon enemmän perheen kanssa. Kaikkine riitoineenkin taidan pitää tätä plussapuolena 😊.
Juhlahumu ei suinkaan jäänyt vielä tähän. Taata täyttää ihan näinä päivinä miehekkäät 90 vuotta. Isovanhempien merkkipäiviä on perinteisesti juhlittu Haukilahden vesitornin Haikaranpesässä eikä nytkään haluttu tehdä poikkeusta. Hieno ilma, hyvä ruoka ja tuttu seura juhlistivat päivänsankaria. Lounaan päätteeksi tehtiinkin jo seuraava varaus kymmenen vuoden päähän.
Synttärijuhlien jälkeen minä lähdin lasten kanssa jo aika haipakkaa kohti satamaa. Vaikka laiva oli Tallinnassa jo puoli seitsemän maissa, oli edessä vielä monen tunnin ajo kohti Riikaa. Tähän aikaan vuodesta pimeä tulee jo ikävän aikaisin. Via Baltica on moneen muuhun täkäläiseen tiehen verrattuna loistokunnossa, mutta valaistuksessa olisi totisesti tehtävää. Tottumattomalle ja kenelle tahansakin pilkkopimeässä ajaminen on ikävää. Matka tuntui loputtoman pitkältä, mutta perille päästyä omat tupa ja sänky entistäkin kodikkaammilta. Aamulla oli kiva herätä tuttuun kolinaan ratikkakiskoilta ja kipaista aamiaismarjat ja tuoreet kukat naapurin torilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti